Juup, näin se kuulkaa meilläkin homma hoidetaan. ;) 

Ihan parasta piristysruisketta päivään antaa Hessun Fingeri: ajankohtaisuus kolahtaa kunnolla! 

Kun on ollut pappia, kanttoria ja hautuumaapuutarhuria nokikkain päivittäin ja alkavat vancouverit jytistä, Sanasta löytyy sisältöä jälleen joka lähtöön. :D

Että juuri minun päivänäni, elämästä omin sanoin :D

P suositteli kuorintaa, T naamiota. F:ltä sain uuden näkökulman. Tämä on elinvoimainen päivä.

Tämä Fingeri on omistettu eräälle T:lle. With love ;)

Päässä soi Samuli ja punaisen kesämekon kaiken tahtominen. Mä avaan vielä ikkunan iltaisin, vaikka tiedän, ettet tuu enää huutamaan. Mielessä on haikeutta. Vellovaa oloa siitä, että jotain on kaivattava ja toivottava, vaikka järjenhäivä tietää, ettei perään huudella. Eikö nyt eikä koskaan? Voi kaikelle sille sinisyydelle, joka tekee tunnelmasta pysähtyneen ja ahdistavankin.

Suussa maistuu meetvurstin muisto. Perjantaisessa väsymyksessä seisoin hämmästyksestä ymmälläni Prisman meetvurstihyllyllä. Juuri niin: meetvursteja oli kokonaisia hyllymetrejä - tai ainakin kaksi hyllymetriä. Täytyy olla kyse hyvinvointivaltiosta. Lihat olivat kalliita, mikä henkii taantumaa, mutta uskon kuitenkin enemmän hyvinvointivaltion hyvin voivaan todellisuuteen, sillä meetvursteja oli sentään kaksi hyllymetriä. Muistinhan sanoa Kaksi hyllymetriä?!

Haaveilen pöydistä. Muistan, kuinka viikkoja sitten punaisen huonekalukaupan käytävämatolla kävellessäni mietin unelmieni pöydän mallin muistamiseksi kehittämääni muistisääntöä. Tiesin varmasti sillä olevan jotain tekemistä Intian kanssa, mutten käsittänyt tarkemmin että mitä. Lopulta muistettuani Delhin hymyilin muistinlahjoilleni. Jos jossain, niin muistijäljissä olen erinomainen.

Aurinko alkaa päättää retkeään. Minun tekee mieli lätkäkarkkeja.

Peeäs. Tämä päivän Fingerissä on näkökulmaa, josta pidän niin.

Jatkoksi kauden teemaan peukku Fingerporille.