"Tahdon oikeesti olla sinun enkä vain leikisti rakastaa", hyräili kollega naapurituolilla. Kerroin anna-sen-soidasta ja heiluttelin pipoa. Woo-o. Pyörin tuolillani kovempaa. Oi näitä aikoja!
Kermaperunoiden lämmetessä maistelin jo etukäteen eineslihapullaa ja jaoin olemisen ilosanomaa äänikirjasta. Jo ennen lahjakauden todellisia korkkaamisia sain ounastelevia tarjouksia 5000 palan unelmasta - sellaisesta, johon äänikirja sopii kuin nenä nenään.
Kotimatkalla virolainen tyttö lauloi tunnistettavia sanoja lapsen syntymästä. 100 kilometrin tuntivauhdissa lapset lauloivat siitä, kuinka jouluntähti on ehdoton. Niinpä niin, en etsi valtaa enkä loistoa, mutta kuulan kalloon saa sika. Tunnelmaa ja ruhollisia ajatuksia. Syvyyttä ja mahankurinan karheutta.
Tahdon oikeesti elää jouluun enkä vain laatikkoa pakastaa!
